Huh, pian jo kuukausi on kulunut siitä, kun me mentiin naimisiin! Toisaalta tuntuu kuin tuo päivä olisi ollut ihan vasta, ja toisaalta taas kuin siitä olisi jo pieni ikuisuus. Hääpäivän purkaminen paperille, tai tässä tapauksessa blogipohjalle, tuntuu jotenkin tosi jännältä. Tavallaan tuntuu että on jo ehtinyt unohtaa kaiken, mutta toisaalta muistaa monia ihan hassuja pieniä yksityiskohtiakin. Nyt ajattelin kuitenkin aloittaa hääpäivästämme kirjoittamisen, otetaan avuksi iso kasa kuvia niin eiköhän tämä tästä. :)
Meidät vihittiin siis 29.8. Tornion kirkossa. Lauantaipäivä valkeni supersateisen perjantain jälkeen aivan huikean aurinkoisena, päinvastoin kaikkia ennusteita mitä lauantain säästä oli viikon mittaan tehty, ja sehän meille passasi. :) Hääaamuna valmistauduttiin kaasojen kanssa päivään kampaamon tuolissa, ja itse kävin myös meikissä. Ennen kirkkoa napattiin myös meidän potretit - tämä oli oikeasti tosi kiva juttu, koska siinä kuvaillessa jännitys hieman laukesi. Lisäjännitystä ja sydämentykytyksiä puolestaan saikin sitten sakastissa piilotellessa, kun kameroista näkyi meidän läheisistä täpötäysi kirkko! :)
Alttarille päästyämme kaikki jännitys oikeastaan laukesi, oli ihanaa kun sai vain pitää Miikaa kädestä ja hymyillä onnesta. :) Meidän pappi Nona Lehtinen puheineen oli aivan nappivalinta, sydämellinen mutta rento ja meidän näköinen puhe kosketti niin, että molemmilla taisi käydä välillä tippa linssissä. Virtenä laulettiin Jumalan kämmenellä, joka on ollut meidän suvussa "vakkarivirsi" juhlissa kuin juhlissa, varsin helppo valinta siis. Vihkitoimitus tuntui menevän ohi jotenkin ihan hurjan nopeasti, yhtäkkiä pitikin jo sanoa tahdon, pussata, ja sormuksenkin sain! :D
Kirkosta poistuttiin oikein kunnon kuplasateeseen, aika upea näky sinistä taivasta vasten! :)
Kyllä tuona päivänä muuten moneen kertaan kiiteltiinkin sitä sinistä taivasta - meidän häämenopeli ei nimittäin olisi kovin kummoista rajuilmaa kestänyt! :D Sain idean riksasta vain paria viikkoa ennen häitä, ja uskomatonta kyllä sellainen sattui isäni tuttavapiiristä löytymään. Riksa herätti paitsi hilpeyttä, niin myös pelkoa; suoraa kirkolta juhlapaikalle päin lähtee nimittäin aika jyrkänpuoleinen mäki, ja riksan jarrutussysteemi näytti vähintäänkin mielenkiintoiselta... Turvallisesti tuore aviomies kuitenkin kuskasi vaimonsa perille saakka, ja juhlat pääsivät alkamaan... ;)
Anna
Kaikki kuvat: Jukka Alasaari