Iiiiik!

Otsikko kuvastaa sitä, miltä minusta tuntuu kun ajattelen tulevaa viikonloppua. Eikä muuden johdu mistään vappuhulinoista, vaan siitä että meikä lähtee äitin kanssa häämekkokaupoille! Häiden suunnittelu on mukavaa ja voin kertoa että ainakin neljäsosa siitä "suunnitteluajasta" on toistaiseksi mennyt kivoja mekkokuvia selaillessa. :D Näin aikaisin rupean tuskin mekkoa vielä ostamaan, ajatuksissa olikin siis lähinnä kartoittaa minkä tyyppinen kolttu mulle voisi passata. Mutta vannomatta paras! ;) Tässä muutamia mekkokuvia joista oon viime aikoina Pinterestin puolella innostunut:

 

Rusetit mekon alaselässä = ihania!

  

Tällaiset etuosasta simppelimmät, mutta pramealla takaosalla varustetut puvut ovat superkauniita. Ja olkaimet ovat aika ehdoton juttu, ellei sitten löydy jotain supertukevaa olkaimetonta pukua.

Muhkeat jättihelmat viehättävät tällä hetkellä tosi paljon. Olen vähän huolissani siitä, kuinka tuollainen helmamalli sopii mulle kun en yläosasta ole kovin siro, mutta aion ainakin kokeilla! (: Pitkää laahusta en sen sijaan pukuuni haluaisi.

Pitsi! Rrrakastan pitsiä. Ja tylliä siihen kaveriksi niin hyvä tulee.

No ne liukuvärjäykset! En vaan kertakaikkiaan saa näitä kahta kuvaa mielestäni. :)

Ja nyt kun olen näitä kivoja juttuja listannut niin pukuni tulee varmaan lopulta olemaan taftia tai satiinia, kapealinjainen, pelkistetty, pitkällä laahuksella varustettu ja olkaimeton... Niin, ja vannehameella varustettu. :D Kammoksun vannehameita ja ehkä juuri siksi olen tykästynyt etenkin noihin tyllihelmoihin. Voi olla, että niiden keveys on kyllä ihan vaan illuusiota ja alle kätkeytyy oikeasti vanne jos toinenkin, ja taas meikäläistä on katkerasti huijattu! :D

Tämä viikko menee siis kuin tulisilla hiilillä... Tuujoperjantai!!!

Anna

Häähumua vuosien takaa

Tuossa pääsiäisenä kotipuolessa käydessä löysin yhden kuvan, josta tuli aika kivat hääfiilikset. :) Tämän kuvan tyttö pääsi elämänsä ekaa kertaa morsiusneidoksi serkkunsa häihin, ja ne eivät olleetkaan mitkä tahansa häät vaan satumaiset talvihäät Kemin ekassa Lumilinnassa:

Jep, minähän se siinä totisena 6-vuotiaana. :) Muistan vieläkin elävästi kuinka jännä tuo päivä oli! Mulle oli teetetty oikein tuollainen hieno turkiskauluksinen viitta ja äidin kanssa käytiin ostamassa mulle kiiltonahkaiset, kultaisilla lumihiutaleilla koristellut nauhanilkkurit, jotka oli ehdottomasti hienoimmat kengät siihenastisessa elämässäni. Tukka laitettiin kampaajalla unelmakiehkuroille ja sain viimein Pellon Vihreältä pysäkiltä tuon kauan himoitsemani tupsupampulan jolla kampaus kruunattiin! :'D Kuvan sormustyyny mulla taitaa olla vieläkin tallessa, arvatkaa vaan kuinka monet häät sillä pienenä leikittiin!

Löytyykö teiltä vastaavanlaisia häämuisteloita? :)

Anna

Hullu pullonainen osat 1 & 2

Veikkaan, että tähän jatkikseen tulee tässä puolentoista vuoden sisällä vielä jokunen osa lisää, mutta aloitetaan nyt osilla 1 ja 2... Hullu pullonainen on nimittäin päässyt vauhtiin! Kaikki lähti yhdestä viattomasta euron putelista, jonka löysin vaasalaiselta kirppikseltä. Ajattelin, että se voisi näyttää kivalta hääsomisteena ja ostin pois.

No sitten eksyin Ylläkselläkin kirppikselle, ja löysin toisen pullon ihan samaan tyyliin. Ja siitä se hulluus alkoi! En tiedä kuinka yleistä kirpparikamaa tuon tyyliset pullot ovat, mutta aion ainakin yrittää metsästää vastaavanlaisia häitä varten mahdollisimman monta. Mitähän varten tuollaisia pulloja on ollut? Jos joku osaa vinkata hyvää hakusanaa nettikirppareita varten niin olen erittäin kiitollinen! :)

Ajatuksena oli, että pullot tulisivat mahdollisesti toimittamaan kukkamaljakoiden virkaa jos vaan suinkin onnistun löytämään niitä tarpeeksi häihin mennessä. Noihin sopisi niiin kivasti vaikka yksi näyttävämpi kukka (hortensia?) per pullo, tai vaikka vähän simppelimpi jaloleinikki tähän tyyliin:

Aaaah, noista tulis niin hienoja! Nyt saamari ois paree löytyä niitä pulloja! :D Olen ehkä valmis höllentämään kriteerejäni tiukan paikan tullen, mutta pitäkäähän silti ystävät ja sukulaiset silmät auki kirppiksillä. (;

Anna

P.S. Varasin tänään sovitusajat kahteen morsiuspukuliikkeeseen ens viikolle, iiik! :D Tulee heti kertarysäyksellä vähän erilainen vappuviikonloppu verrattuna aiempien 4 vuoden opiskelijamenoihin, hehheh... En valita! ;)

Pääsiäinen & Ylläs

Heissan pitkästä aikaa! :) Täällä on kotiuduttu pääsiäisen vietosta, ihanat 5 päivää vietettiin Ylläksellä ulkoillen, herkutellen ja hyvästä seurasta nauttien. Loppulomaa tuli harmi kyllä varjostamaan äkäinen kevätflunssa, jonka kourissa olen vielä tämänkin päivän joutunut kotisoffalla makaamaan. :( Ulkona vallitseva melkein kesäinen sää houkuttelisi kyllä pihalle sen verran, että aion vetää superkuurin C-vitamiinia ja tervehtyä tästä mahdollisimman pian!

 

 

 

 

Noihin maisemiin kelpaisi reissata useamminkin! Tällä hetkellä lomailumahdollisuuksia on ollut sen verran vähän, että ehdittiin mökille tänä talvena ainoastaan tämän yhden kerran. 8 tunnin ajomatkallakin on tietysti osuutta asiaan, sitä ei ihan noin vaan viikonlopuksi lähdetäkään reissamaan mikä on suuuuri vääryys! 

 

 

 

 

Haaveissa olisi tällä hetkellä, että häiden jälkeen saataisiin ottaa ja lähteä saman tien "honeymoonille" tuonne tunturien rauhaan. :) Mökki on meille molemmille yksi suosikkipaikoista ja ulkomaan häämatkalle ajattelimme suunnata mieluummin sitten talvella kun Suomessa ei enää tee mieli kökkiä. :D Viikko romanttisella ruskaretkellä ei kuulosta ainakaan minun korvaan yhtään huonolta tavalta aloittaa avioliitto, vai mitä te tykkäätte?

Anna

Koirat mukana hääkuvissa?

Niin kuin oon tainnut joskus kirjoitellakin, meillä on kaksi koiraa jotka on mulle aivan äärettömän rakkaita ja tärkeitä. Oon vähän tämmönen kreisi koiranainen. :D Nuo nelijalkaiset mussukat haluaisin niin kovin mielellään saada jotenkin mukaan myös hääjuttuihin. Realistisimpana ajatuksena mielessä on ollut koirien ottaminen mukaan save the date -kuviin tai ihan hääkuviinkin. Pinterestistä (ylläripylläri) bongasin muutaman kivan inspiskuvan:

kuva

kuva

kuva

kuva

Nämä koira + kyltti -kuvat ovat vaan niiin somia! Aivan täydellinen save the date -idea jos multa kysytään. :) Meidän koirat vaan ovat sen verran pientä kokoa, että kovin isoa kylttiä ne eivät raasut voi pidellä. :D Tosin eipä taida tuon toisiks alimmaisen kuvan koirakaan olla yhtään sen isompi ja hyvältä näyttää!

kuva

kuva

kuva

kuva

Nuo morsian&koira -kuvat ovat jotenkin tosi hellyyttäviä, sellaiset haluaisin ehdottomasti itsestäni otettavan. :) Joku voi olla kauhuissaan mahdollisista koirankarvoista hääpuvussa, mutta trust me, niitä on muutenkin aina ja joka paikassa... Tuollaisen kuvan vuoksi olen mielelläni valmis kärsimään parit extrakarvat. :D 

Loppuun vielä hemppiskuva meidän mussukoista :)

Toivottelen nyt jo vähän etuajassa kaikille oikein ihanaa pääsiäistä, meikäläiset lähtee piiitkästä aikaa Ylläkselle rentoutumaan ja kyllä tätä on muuten odotettukin! Ihan parasta. :)

Anna

P.S. Miks kaikki "wedding chihuahua" -hakusanalla Pinterestistä löytyvät kuvat oli tätä luokkaa?!?

Öööö... Voin kertoa että Nennaa ja Pipsaa ei tulla näissä vetimissä näkemään. :'D

Häänakit

Oon täällä ennenkin kirjoitellut, että mulla on tapana keskittyä niiden suurten linjojen sijasta usein pieniin yksityiskohtiin. Nyt on sitten ollut tapetilla niinkin tärkeä asia kuin hääkynnet! :'D Laitatin rakennekynnet ensimmäistä kertaa viimejouluisella Thaimaan-reissulla, ja sille tielle oon jäänyt. Omat kynteni ovat käytännössä olemattomat ja inhoan kynsien jatkuvaa lakkaamiskierrettä yli kaiken, joten tällaiset maltillisen mittaiset rakennekynnet ovat osoittautuneet mulle ihan huippuratkaisuksi. Häihin olisi sitten tietysti tarkoitus keksiä jotakin spesiaalia kynsillekin! (:

Eilen kävin huollattamassa kyntöset, ja tällaista my little pony -henkistä juttua tuli tällä kertaa näppeihin. :) Hääkynsille mulla oli suunnitelmissa jotain vähän saman tyylistä, mutta "painotus" voisi olla sitten pelkästään nimettömissä. Aika nätit voisivat olla vaikka muuten klassisen valkoiset ranskiskärjet, mutta nimettömille sitten tuollainen vaaleansininen kärki + strassit. Siinä olisi näppärästi sormussormi framilla ja myös jotain sinistä! ;) Tosin meidän häissä sitä sinistä taitaa olla muutenkin ihan riittämiin...

Onkos muut miettineet vielä näin miniyksityiskohtia? :D

Anna

Nimestä asiaa

Nimi ja sen mahdollinen muttuminen, siinä varmasti yksi asia jota jokainen morsian pyörittelee jossain vaiheessa mielessään. Mulla ainakin tämä asia on rehellisesti sanottuna mielessä jo ennen kuin mitään kosintaa on tapahtunutkaan! :D En ole koskaan oikein piitannut yhdistelmänimistä, ja haluaisin että naimisiinmenon myötä ottaisimme Miikan kanssa molemmat saman nimen. Mutta minkä nimen, siinä vasta kysymys!

Tykkään nykyisestä sukunimestäni tosi paljon. Se on lyhyt (4 kirjainta samoin kuin etunimessäni), suhteellisen erikoinen eikä mitään "esittävä", paitsi ruotsiksi se tarkoittaa itse asiassa ilmeisesti sisäkköä! :D Tällä hetkellä sukunimeni on käytössä Suomessa 143 ihmisellä eikä mulla ole ollenkaan täyskaimoja. Toisaalta esimerkiksi täällä Vaasan seudulla nimeni saa joka ikinen kerta tavata vähintään kahteen kertaan juuri siksi koska tämän nimisiä ei täällä paljon muita ole. Ulkomaalaisille (paitsi niille ruotsalaisille :D) sukunimeni on suhteellisen hankala sanoa mutta toisaalta niin taitaa olla aika moni muukin suomalainen sukunimi.

Miikan sukunimi ei puolestaan ole siitä erikoisimmasta päästä; väestörekisterikeskuksen mukaan kyseistä sukunimeä kantaa tällä hetkellä Suomessa 7462 ihmistä. Nimi on perinteisen suomalaisittain -nen -loppuinen ja onpahan yksi Suomen tunnetuimmista poliitikoistakin samanniminen. Täyskaimoja mulla tulisi Miikan sukunimen myötä olemaan ihan varmasti useampi kappale. Toisaalta hirmu kätevästi meidän molempien sukunimet alkaa samalla kirjaimella, eikä esimerkiksi allekirjoitusta joutuisi juurikaan muuttamaan. Tosin meikäläisen "allekirjoitus" ei kyllä nykyiselläkään paljon nimeä muistuta, sellainen epämääräinen suttukasa! :D

Näiden faktojen valossa jos multa kysyttäis niin otettais tietysti meikäläisen sukunimi. :D Asiassa on vaan pari mutkaa matkassa. Ensinnäkin Miika ei ole perinteiseen miehiseen tapaan ihan innosta hihkuen halunnut ruveta nimeään vaihtamaan. Toisekseen veljeni kihlattu on myös nimeltään Anna, ja jos (ja ilmeisesti kun :)) hän aikoo nimensä vaihtaa niin meitä olisi sitten kaksi samannimistä samassa perheessä. Heidän häitään vietetään kuukautta ennen meitä joten ainakin sen kuukauden verran saadaan olla sitten täyskaimoja!

Vaihtoehtonahan olisi naimisiinmenon yhteydessä myös ottaa molemmille ihka uusi sukunimi, joko molempien nimistä yhdistelty tai jomman kumman suvusta löytyvä vanha nimi. Jotenkin tämä vaihtoehto ei vaan ole juurikaan houkutellut, tuntuisi ehkä vähän oudolta että molemmilla olisi sitten ihan uusi nimi joka ei olisi merkittävästi sidoksissa mihinkään. Siinä olisi puolitutuilla ihmettelemistä että kenenkäs kanssa tuo Anna/Miika nyt oikein menikään naimisiin?!? :D

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että mieluisimpana vaihtoehtona näistä olisi Miikan sukunimen ottaminen meille molemmille. Olkoonkin vähän tylsä nimi, tärkeintä mulle kuitenkin on se että oltaisiin sitten saman nimen alla molemmat, omana perheenämme. :) Onhan tässä vielä aikaa funtsiakin ja vaikka kaivaa niitä sukupuita jos sieltä bongaisi jonkun kivan meille sopivan sukunimen!

Minkäslaisia suunnitelmia muilla morsiamilla on tämän asian suhteen? :)

Anna

Piece of cake

Yksi asia johon mulla ei hirveästi innosta häähommissa panostaa: hääkakku! En oo sitten ollenkaan täytekakkuihmisiä, ja juustokakuistakin maistuu vaan harvat ja valitut. Ylipäätään tykkään enemmän suolaisista herkuista, eikä kakku todellakaan ole sellainen juttu jota himoitsisin herkkutuskissani. Paitsi pavlovaa. Pavlovasta tykkään ihan hulluna! Äklömakea marenki, pehmeä rahka-kermatäyte ja tuoreet hedelmät tai marjat on vaan aivan vastustamaton yhdistelmä. Niinpä haluaisin meidän hääkakuksi pavlovaa, ja kunnianhimoisena suunnitelmana olis tehdä ne ihan ite!

 

Siinä pari aiemmin tekemääni pavlovaa; kesäinen kiivi-mango-passionpavlova ja talvisempi puolukka-kinuski-wienernougatpavlova. Pavlovassa kiva puoli on sekin, että marenkipohjan voi ihan hyvin tehdä vaikka paria päivää aiemmin odottelemaan täyttämistä. Hääviikolla ei lienee yhtään pahitteeksi jos jotain voi tehdä ennakkoon... :D

Pavlovat ovat mielestäni jotenkin ihanan "rennon" näköisiä, oikein malliesimerkkinä on tämä Sara La Fountainin marja-suklaapavlova, siis aaah! Meille ei mikään liian siloiteltu designkakku sopisikaan vaan juuri jotain tuollaista rennon kaunista olisi hakusessa. :) Kakkuja pitäisi tietysti häitä varten väsätä useampi, ja aika hauska idea voisi olla sekin että tekisi kaikki kakut vähän eri täytteillä idealla jokaiselle jotakin.

Nämä Pinterestin syövereistä bongaamani minipavlovat ovat kirjaimellisesti aivan syötävän suloisia. :) Noiden tarjoilu olisi tietysti vähän kauniimpi operaatio kuin isosta kakusta leikkaaminen, mutta epäilen että järjenlähtö olisi aika lähellä kun nuita sen satakunta täyttelisi... Aina sopii suunnitella! :D 

Kakut kakkuina vai sopiiko teidän mielestä vähän soveltaa? :)

Anna

P.S. Katoin just esikatseluikkunassa peräkkäin noita meikäläisen ja Sara La Fountainin tuotoksia... Tuotaaaa ehkä vähän treeniä ennen elokuuta 2015 tai vaihtoehtoisesti Sara meijän hääleipuriksi?! :'D

Meillä on valokuvaaja!

JeeJeeJee! Kaiken jahkailemisen ja pähkäilemisen jälkeen voin ilolla ilmoittaa että meillä on häävalokuvaaja, ja huippu sellainen! :) Rupesin kyselemään kuvaajien perään jo helmikuun puolella tajutessani että monella kuvaajalla alkaa oikeasti kalenteri täyttymään kesälle 2015. Ystäväni Sofia laittoi puolestani ilmoituksen valokuvaajien Facebook-foorumille (kiitos vielä murunen ♥) ja sen kautta sainkin mukavat parisenkymmentä yhteydenottoa ympäri Suomea. Tuota kautta yhteyttä otti myös Jukka Alasaari, joka nyt sitten tulee meidän häitä kuvaamaan. :)

 

 

Ihastuin Jukan upeisiin kuviin saman tien niitä ensi kertaa selatessani, hintaluokka osui hyvin budjettiimme ja itse kuvaajan kanssa tuntui synkkaavan vallan mainiosti. :) Kaikki loksahti siis aika hyvin kohdilleen! Jukka tulee kuvaamaan hääpäivämme kokonaisuudessaan dokumentaariseen tyyliin, ja potrettikuvat tietysti myös "siinä sivussa". 

 

 

Hääkuvien lisäksi ihastuin myös muihin Jukan kuviin - etenkin nuo tanssijakuvat ovat upeita! :)

Voi että olen kyllä tyytyväinen että onnistuimme näin mahtavan kuvaajan buukkaamaan! Hääpäivästä ei loppujen lopuksi ihan hirveästi "konkreettista" jää käteen, mutta kuvat säilyvät ja niiden avulla on varmasti ihana palata tärkeään päivään jälkeenpäinkin. Jos näin hienoa kuvamatskua on meidänkin häistä luvassa niin aika helppo on niiden ääressä myhäillä vuosien päästäkin! :) 

Anna

P.S. Valokuvaajaa vielä etsiville morsmaikuille vinkvink: Jukan kotisivut löydät täältä! Kaikki ylläolevat kuvat © Jukka Alasaari.